Historia

Sotkan munasta....

Sammontakojat alkoi Jonttu Virran ja Kide Leppäpohjan toimesta osana Porin Nuorten Työpajan bändiä. Teemana oli progressiivinen rock, joka otti vaikutteensa Kalevalasta, suomalaisesta kansallisromantiikasta ja varhaissuomalaisesta historiasta. Kappaleiden säveltämiseen saatiin mukaan Lassi Nuolivaara, sekä sanoituspuolelle kirjailija/sanoittaja Tuomas Keskimäki. Kokoonpanot pajavuosina vaihtuivat paljon, bändin keskittyessä olemaan nuorille paikka, jossa he pääsisivät kehittämään omia musikaalisia taitojaan, sosialisoitumaan, sekä päästä kiinni normaaleihin arkirutiineihin. Bändipaja tarjosi nuorille tekijöille mahdollisuuden päästä muusikon arkeen käsiksi esiintymisten, studiotyöskentelyn, soittoharjoittelun kuin myös kappaleiden säveltämisen ja sovittamisen muodossa.

Muutoksen tuulet

Alkuvuodesta 2015 pajalla kävi muutoksen tuulet. Bändi ulkoisti itsensä, irtaantui pajasta ja muuttui omaksi kokonaisuudekseen. Mukaan kokoonpanoon lähtivät perustajajäsenet Jonttu Virta (kitara) ja Kide Leppäpohja (laulu), Lassi Nuolivaara (koskettimet ja laulu), Sini Ahlqvist (laulu) ja Rami Peltola (rummut). Tuomas Keskimäki jatkoi myös sanoittajana taustalla. Kokoonpanoon saatiin myös lisävahvistusta.

Tulevina kuukausina kokoonpano muotoutui tiiviimmäksi Kide Leppäpohjan ja Stina Ahlqvistin jäätyä pois bändistä. Bändi palasi paikallisille lavoille, jonka jälkeen alkoi uuden musiikin työstäminen. Keväällä 2015 bändi aloitti nauhoittamaan uutta materiaalia. Kesken nauhoitusten Tuomas Kuparinen joutui jättämään yhtyeen. Vuonna 2016 bändi julkaisi uuden singlen LOUHI ja vuonna 2017 singlen POIKAHINEN. Vuonna 2018 Ville-Veikko Laaksonen ja Rami Peltola jättivät yhtyeen.

Kohti tuntematonta

Muutoksien saattelemana, kokoonpanoon tarttui mukaan Juha-Tapio Anttonen (Rummut) ja Tero Korkeakoski (Basso). Sammontakojien musiikki on yhdistelmä eri musiikin tyylilajeja, joka ottaa pohjansa folk-, metalli- ja rockmusiikista, mutta tuoden mukaansa ripauksen myös progressiivista maalailua. Runoilija Tuomas Keskimäen runoihin perustuvat lyriikat ja sanoitusmaailma pitävät sisällään suomalaisen kansanperimärunouden, Kalevalan ja Suomen lähihistorian henkilöitä ja tarinoita.